köyttöliittymä.net

Kirjoitin aiemmin käytettävyysalan termien sekamelskasta, mm. user experiencen kääntämisestä vuoroin käyttökokemukseksi, vuoroin käyttäjäkokemukseksi. Adagen sanasto tarjoaa jälkimmäistä, joten kirjoitin heille ja kysyin, mistä tämä johtuu. Info-osoitteeseen laittamani viesti sai viimein kattavan vastauksen itseltään Janne Tompurilta, ja julkaisen sen hänen luvallaan:

Tervehdys

Pohdin hiljattain eräitä käytettävyysalan terminologisia omituisuuksia ja tulin samassa yhteydessä kiinnittäneeksi huomiota user experiencen suomenkieliseen käännökseen. Enemmistö kirjoittajista näkyy kääntävän sen käyttökokemukseksi. Teidän sanastonne ja wikipedia puhuvat käyttäjäkokemuksesta.

Ennen vanhaan puhuttiin vastaavalla tavalla user suoraan suomeksi kääntäen käyttäjäliittymästä. Sittemmin käyttöliittymä on vakiintunut suomalaiseksi termiksi. Onko jokin syy, miksi käyttäjäkokemus tulisi kääntää eri logiikalla kuin käyttöliittymä, ja käykö käyttäjäkokemukselle jatkossa kuten käyttäjäliittymälle aiemmin?

Terveisin,
Matias Pietilä, käytettävyyskiihkoilija ja entinen kielipoliisi

Terve Matias,

Selatessani vanhoja sähköpostiviestejäni huomasin lähettämäsi viestin ja muistin, että en vielä vastannut kysymykseesi. Kysymys on minusta hyvä ja täytyy myöntää, että olemme Adagessa käyttäneet molempia käännöksiä termille “user experience”, joista kumpikaan ei liene vielä vakiintunut. Virallista käännöstä termille voisi tiedustella kielitoimistosta.

Olen samaa mieltä, että termin “user interface” vakiintunut käännös ilman muuta viittaisi siihen, että myös “user experience” tulisi kääntää “käyttökokemukseksi”. Toisaalta englannin kielessä voidaan käyttää myös termiä “use experience”, jonka käännös olisi myös “käyttökokemus”. Katso esimerkiksi:
http://blog.jonudell.net/2007/01/20/first-have-a-great-use-experience-then-have-a-great-user-experience/

Lisäksi käännöksillä on suomen kielessä pieni merkitysero, jota on toki vaikea pukea sanoiksi. En tiedä miksi alallamme halutaan ankkuroitua aina käyttäjiin, jotka kuitenkin ovat aina ihmisiä. Kuluneen vitsin mukaan vai käytettävyysasiantuntijat ja huumepoliisi puhuvat ihmisistä käyttäjinä. Itse olen pyrkinyt pois tämän yksiulotteisen termin käytöstä, sillä se tavallaan rajoittaa suunnittelijan mielikuvaa tuotetta käyttävistä ihmisistä, jotka tuotteen käyttämisen lisäksi elävät arkielämää, muodostavat mielipiteitä ja kokevat tunteita.

Luin blogikirjoituksesi käytettävyysalan termien käännöksistä ja täytyy sanoa, että itsekin olen törmännyt samoihin haasteisiin. Tyyppillinen esimerkki haasteista on vaikka ISO-standardin käytettävyyden määritelmä, jonka termeille “effectiveness”, “efficiency” ja “satisfaction” näkee hyvin erilaisia käännöksiä, jotka eivät täysin vastaa käsitteiden englanninkielistä merkitystä ilman tarkennusta. Olen toisaalla pohtinut kirjoituksesi teemaa (ihmiskeskeinen vs. käyttäjäkeskeinen suunnittelu) eli UCD-käsitteistön määrittelyä seuraavasti:

The terms “human-centred” and “user-centred” are often used synonymously without any conceptual distinction, which has led to some sort of terminological confusion. There are also a number of similar terms such as “customer-centred” and “client-centred” with a slight shift in focus. All these concepts emphasise the centredness or importance of humans in certain role in the design process. However, there are differences in how authors understand and apply the terms. Therefore, a few conceptual clarifications are required. First, I will use the general term “human-centred”, its opposite being “technology-centred”, to emphasise the importance of common human capabilities and limitations such as those originating from human physiology or psychology. By “humans” I do not only refer to the users of the product, but all relevant stakeholders that are affected by or involved with particular technology. Second, I will use the term “user-centred”, its opposite being “machine-centred”, to emphasise the importance of the skills and needs of specific users and user groups, such as those of the novice and expert users. Some authors refer by the term “user-centred” to more specific task-related requirements. Third, to catch this conceptual distinction, I will use the term “task-centred” to emphasise the importance of task-related requirements, such as task workflow or distribution of tasks.

Edellä mainittu lähestymistapa erottelee vastakohtaparien avulla merkityseroja toisilleen läheistä sukua oleville käsitteille. Täytyypä tutustua kirjoituksessasi mainitsemaasi Susan Gasson artikkeliin, joka vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta.

Ystävällisin terveisin,

Janne

Vielä jatkoviesti ISO-määritelmän human centrednistä:

Itsekin olen ihmetellyt tuon ISO 13407:n suomenkielistä käännöstä. Tunnen SFS:n julkaisuprosessin ja epäilen, että syy käännökseen voi olla joku ihan arkinen kuten se, että käsitteellä “ihmiskeskeinen” on kielessämme jo tietty käyttöyhteys (vrt. luonto- vs. ihmiskeskeinen). Tässä yhteydessä “ihmiskeskeinen” on termin “antropocentric” käännös. Toisaalta myös englanninkielisessä maailmassa lyhenne UCD lienee vakiintuneempi kuin HCD, joten UCD:n käyttäminen lienee ihan perusteltua ISO:n määritelmästä riippumatta.

ISO käyttää HCD:ta varsin systemaattisesti standardeissa ja teknisissä raporteissaan (esim. ISO/TR-16982, ISO/TR-18529). Mielenkiintoista on, että he käyttävät termin “user interface” rinnalla kuvaavampaa termiä “human-computer interface”. Lisäksi esimerkiksi Applen käyttöliittymästandardin nimi on “Apple Human Interface Guidelines”. Ehkä pääsemmekin vielä jonain päivänä eroon termistä “käyttäjä”, joka korostaa yksipuolisesti teknologian välineellistä ulottuvuutta.

Olen toistuvasti saanut ärsyttävän vähäisiä pisteitä erilaisista terminmäärittelykysymyksistä opiskelujeni aikana, vaikka olen mielestäni ymmärtänyt oikein hyvin, mistä puhutaan. Nyt on jälleen edessä yksi hiustenhaljonnan paikka. Pidättekö ihmiskeskeistä ja käyttäjäkeskeistä tuotekehitystä synonyymeinä ja jos ette, kuinka näette näiden poikkeavan toisistaan?

Taustalla on ISO 13407 -standardi, jonka englanninkielinen nimi on Human-centred design processes for interactive systems. Suomeksi se on kuitenkin Vuorovaikutteisten järjestelmien käyttäjäkeskeinen suunnitteluprosessi ja saksaksikin Benutzer-orientierte Gestaltung interaktiver Systeme. Hassusti englanniksi yleisesti käytettävä lyhenne UCD (user-centred design) puhuu jälleen käyttäjistä.

Muun muassa Susan Gasson näkyy kirjoittaneen pitkälti käyttäjä- ja ihmiskeskeisyyden eroista. Ehkä ihmiskeskeinen sitten liittyisi enemmän ihmiselle tyypillisten ominaisuuksien huomioimiseen ja käyttäjäkeskeisyys miettisi ihmistä spesifimmin käyttäjän roolissa.

Tuo alkaakin jo lähestyä ACD:tä (action-centred design). Pari vuotta sitten käytiin kiihkeää keskustelua siitä, onko koko UCD väärä tapa ajatella asioita. Viulua on vaikeaa soittaa eikä moista tuotetta syntyisi UCD:n metodein, mutta ACD:lläpä syntyisikin, sanovat.

Joku voisi väittää, ettei moinen kinastelu ole hyväksi, kun pitäisi kyetä esittämään kohtalaisen yhdenmukainen näkemys siitä, mitä tuotekehitysprosesseille pitäisi tehdä, jotta lopputulokset olisivat käytettäviä.

Surullinen on vaikka user experience (UX), josta innostuttiin puhumaan, kun käytettävyys alkoi kuulostaa liian puisevalta, mutta jota on sittemmin tungettu niin löyhillä määritelmillä joka paikkaan, että se on kokenut melkoisen inflaation. Tuonkin sanan taisi ensimmäisenä ottaa käyttöön Donald Norman, joka kommentoi jo kymmenen vuotta sitten sen löyhää käyttöä:

I invented the term because I thought Human Interface and usability were too narrow: I wanted to cover all aspects of the person’s experience with a system, including industrial design, graphics, the interface, the physical
interaction, and the manual.

Since then, the term has spread widely, so much so that it is starting to lose its meaning.

Suomeksi user experience tilanne on hieman epämääräinen. Suora käännös on käyttäjäkokemus, ja tuota sanaa tarjoaa niin Wikipedia kuin Adagen sanasto. Käyttökokemus sitä vastoin on jo Googlen valossa paljon käytetympi (1900 vs. 6400 osumaa).

Nykyään käyttöliittymä on vakiintunut suomalaiseksi termiksi, mutta pitkään yritettiin tyrkyttää suoraa käännöstä käyttäjäliittymä (300 osumaa). Minusta tässä näyttäisi olevan kyse samasta asiasta, mutta pitää varmaan soittaa kielitoimistoon.