Ennen vanhaan digitaalikellot piippasivat tasatunnin merkiksi luokkahuoneissa. Nykyään kännykköiden kuoro muistuttaa alkavista palavereista vartin yli ja varttia vaille.
Archive for January, 2008
Ajat muuttuvat
Wednesday, January 30th, 2008Kaksi ilahduttavaa iPod-yksityiskohtaa
Monday, January 28th, 2008iPodin sähköpostiohjelma vaimentaa musiikin ja soittaa kuulokkeista kevyen kling-äänen saapuneen viestin merkiksi. [Ei, en ole ostanut ohjelmapakettia omaani.]
Jos herätyksen asettaa toistumaan maanantaina, tiistaina, keskiviikkona, torstaina ja perjantaina, iPod ilmoittaa herätyksen yhteenvedossa, että se toistetaan arkisin. Jos torstai vaikkapa puuttuisi, se kertoisi, että toistetaan ma, ti, ke, pe.
Scrolling Directions Revisited
Monday, January 28th, 2008It is well known that novice users often find traditional scrollbars counterintuitive: “How come the document moves upwards when I’m scrolling downwards?” The reason for the confusion is the faulty mental model the user has created – due to the problematic system image. When moving the scroll thumb, one does not actually move the document but the viewpoint, hence the direction is inverted.
In the case of a hand tool the direction is more intuitive. Once the document is grabbed and the hand is moved downwards, the document moves like it would in real life.
The other day when I was fiddling with my iPod touch and computer simultaneously, it suddenly occurred to me that the same phenomenon is demonstrated there as well. Having just scrolled a list on iPod and trying to scroll a webpage in Safari using the two finger scroll gesture, I ended up moving to the wrong direction. iPod works like the hand tool, whereas the scroll gesture mimics traditional scroll bars.
This got me thinking how this is implemented in the new MacBook Air with its new gesture-capable trackpad. As can be seen in the video, Air works like other laptops and the gesture used for flicking through photos is exactly the opposite to the one used on iPhone. In order to advance you flick from right to left on iPhone and from left to right on MacBook Air. This is the difference between the direct interaction of a touchscreen and the indirect of a trackpad.
It is worth noting, though, that when it comes to rotating photos, the mapping is direct again. When fingers are rotated clockwise, also the photo rotates clockwise. Interestingly, what feels intuitive can change so abruptly between different gestures.
Kaasukahvoja
Saturday, January 26th, 2008Hyvä säädin mahdollistaa paitsi säätämisen, kertoo myös luontevasti järjestelmän nykytilasta.
Olen pitkään ollut aikeissa kirjoittaa vessojen ovista, mutta en arvannut, että lopullinen yllyke ryhtyä puuhaan tulisi koulusta. Ergonomian kurssillani pyydettiin suunnittelemaan wc-kopin kahva. Sen tulisi tehdä avaaminen ja sulkeminen ilmeiseksi ja kertoa lisäksi, onko ovi lukittu vai ei.
Opettaja sanoi, että tämä on tärkeää, koska vanhus saattaa unohtaa lukita oven tai hätääntyä ja luulla lukittuneensa ja saada sydänkohtauksen. Minusta asia on tärkeä, sillä minä en välttämättä aina muista ovien lukitsemisen kaltaisia trivialiteetteja. Kohta huomaan istuvani pöntöllä pohtien, tuliko ovi kiinni vai ei. Ovi saattaa sijaita suoraan vilkkaasti liikennöidyn käytävän varrella niin, että sen voi avata tuosta vain, varoittamatta. Ja mietin, että jos nyt lähden kurkottamaan kohti ovea, ja olen juuri puolimatkassa housuineni ja siinä vaiheessa joku tulee sisään, tilanne vaikuttaa omituiselta, ehkä jopa vaivaannuttavalta.
Siksi on tärkeää, että kahva kommunikoi luotettavasti oven tilasta. Kampin julkisissa vessoissa lukitusmekanismi on muuten aivan kamala. En tarkkaan muista kuinka, eikä budjettiini sopinut tällä kertaa maksaa kokonaista euroa asian selvittämisestä, joten jätetään tämä lukijan harjoitukseksi.
Tavanomaisella kahvalla ja erillisillä lukitsinosalla varustettuja ovia on kahta päätyyppiä. Toisessa lukitseminen lukittaa koko kahvan ja estää sen liikkeen. Toisessa kahva liikkuu edelleen, mutta lukitus irrottaa sen kielestä eikä liike näin tee mitään. Minä luotan enemmän jälkimmäisen malliseen lukitukseen. Alitajuisesti kuvittelen, että ensimmäisen kahvan saa helpommin auki brute force -hyökkäyksellä.
Joku toinen taas saattaa pelätä kielen irrottavaa lukitusta, koska tällöin on periaatteessa mahdollista, että jokin menee vikaan eikä kahva enää koskaan avaakaan ovea.
Tehtävänannossamme kiellettiin eksplisiittisesti ratkaisut, joissa kahva ja lukko ovat erikseen. Tämä jättää aika vähän vaihtoehtoja. Kahvan piti kääntyä, joten hakanenkaan ei kelpaa, joten varsinaisesti jäljelle jää usein etenkin halvemmissa wc-koppitoteutuksissa suosittu malli, jossa lukitus on hoidettu kääntyvällä metallikielellä.
Tämä on omakin suosikkini, sillä siinä on Normanin periaatteiden mukaisesti tehty systeemistä mahdollisimman näkyvä. Käyttäjän mielessään luoma systeemikuva ei voi juuri mitenkään poiketa todellisesta. Lisäksi systeemin tila on ilmeinen jatkuvasti eikä ole mahdollista, että vaikkapa punainen varattua osoittava värikiekko pyörähtää vuosien saatossa väärään asentoon ja välittää virheellistä informaatiota.
Oven ulkopuolinen indikaattori ei kuulunut tehtävänantoon, mutta sellainen on syytä olla. Pelkkä kokeilemalla lukituksi todettava ovi on epämiellyttävä niin koppiin pyrkijän kuin kopissa istujan kannalta. Yksi ajoittain vastaan tuleva vaihtoehto on ovi, joka ei pysy kiinni-asennossa kuin lukittuna, mutta koska ihmiset eivät ole tottuneet tällaisiin, he käyvät kiskomassa kahvoja turhaan, joten yksin tämäkään ei riitä indikaattoriksi.
Kuvan kahva tuli vastaan Myyrmäessä, mutta löytyy näitä lähempääkin.
Toisena tehtävä oli suunnitella merkinnät kaasuhellan katkaisijaan siten, että ne ovat luettavissa ylhäältä päin. Merkinnöistä tulee selvitä hellan tila sekä suunta, jonne päin kääntämällä päästään haluttuun lopputulokseen.
Valmiiksi oli päätetty, että hellan pois päältä -asennosta seuraavaan asentoon on 90 asteen turva-alue. Tämän jälkeen kaasunsyöttö on suurimmassa arvossaan ja vaimenee siitä seuraavan 90 asteen aikana säästöliekille. Lisäksi sanottiin, että kaasua avattaessa nuppia pitää painaa ennen kääntämistä.
En tiedä varsinaista syytä tuohon kaasuliesien omituiseen säätämiseen. Minusta olisi intuitiivisempaa, jos se toimisi kuin matkaradio: offin jälkeen vipua kääntämällä äänenvoimakkuus kasvaa. Luultavasti siihen liittyy jokin turvanäkökohta tai perinteisen teknisen toteutuksen aiheuttama rajoitus, mutten äkkiä keksi, kumpi. Ehkä ajatus on, että kaasu on aina sytytettäessä täysillä, joten on hyväksi, että tähän tilanteeseen pääsee suoraan.
Tässä kuvassa on perinteiseen toteutukseen verrattuna kaksi pientä parannusta. Vipuun piirretty nuoli vihjaa, että sitä pitää painaa ennen kuin kääntäminen onnistuu. Ajatuksena on, että vipu uppoaa sen verran sisäänpäin, että nuoli peittyy näkyvistä.
Kun kaasu on täysillä, näkyviin jäävä katkoviiva taas vihjaa, että sinne päin kääntämällä vastaan tulee jotain. Näin nollakohdan löytymisen suuntaa ei joudu arvuuttelemaan.
Tehtävässä ei suoraan sanottu, onko säästöliekkiasennosta kääntää edelleen puoli kierrosta vastapäivään nollaan asti vai tuleeko tällöin palata taaksepäin. Jos liikkuminen on sallittua, siihenkin voisi piirtää vastaavan katkoviivan. Muuten taas nuppi ei varmaankaan käänny sen pidemmälle, joten ainoa vaihtoehto on palata taaksepäin.
Nokian puhelinten päivittämisen vaikeus
Sunday, January 20th, 2008Huomasin sattumoisin SwitchX-blogista, että Nokiaani on tullut ohjelmistopäivitys. Se ei ole aivan yhtä näppärää kuin huomata se iTunesista, joka antaa hakea ja asentaa päivityksen yhdellä klikkauksella, mutta käyhän se näinkin.
Käynnistin koneeni Windowsiin ja aloin ihmetellä. En muista kaikkea aivan tarkkaan, sillä olin hyvin väsynyt tätä puuhatessani, mutta Nokian sivuilta löytyi .exe-tiedosto, jonka oli määrä päivittää puhelin. Se käynnistyi varsin kiltisti ja kehotti irrottamaan puhelimen koneesta. Hieman hämmentyneenä tottelin ohjetta: irrotin kaapelin ja kytkin sen takaisin kiinni. Ohjelma kertoi, että puhelimen varmuuskopioiminen olisi suositeltavaa, mutta ei tarkemmin, mitä puhelimen tiedostoille kävisi.
Hain siis lisäksi PC Suite -ohjelman varmuuskopiointia varten. Se näytti päällepäin varsin tyylikkäältä antialisoituine teksteineen kaikkineen. Wizard-henkisesti edennyt prosessi juuttui jossain vaiheessa eikä peruuttamis- tai keskeyttämisvaihtoehtoa tarjottu, joten jouduin lopettamaan ohjelman ja aloittamaan uudestaan. Toisella yrittämällä sain varmuuskopioinnin onnistumaan. Koska kontaktit ovat tallessa koneellani, varmuuskopioin vain asetukset hieman huolissani siitä, ettei missään ollut valintaa, joka olisi säästänyt myös ohjelmat.
Varmuuskopioinnin jälkeen palasin päivitysohjelman pariin. Se herjasi jälleen, ettei voi päivittää puhelinta, sillä se on kytketty kiinni koneeseen, joten irrotin kaapelin. Kytkettyäni sen jälleen kiinni, ohjelma eteni johonkin vaiheeseen, ja näytölle ilmestyi tilanteen etenemistä kuvaava palkki. Parin minuutin kuluttua palkki oli täyttynyt. Ohjelma kertoi, että on nyt korjannut itsensä ja tarjosi painiketta, joka sulki sen.
Tämä toistui aina, kun yritin käyttää ohjelmaa näin. En muista enää tarkkaan, mitä muuta kokeilin, mutta jollain muulla tavalla sain toistuvasti virheilmoituksen, jota en valitettavasti muista, mutta josta en ymmärtänyt mitään.
Jostain syystä keksin vielä kurkata PC Suiten puolelle. Riemukseni huomasin, että sielläkin oli oma päivitysosionsa. Ehkä se toimisi. Kuvakkeen klikkaaminen käynnisti uuden ohjelman, joka ei toiminut enää PC Suiten alla. Ohjelma eteni varsin kauas ennen kuin kertoi, ettei voi edetä, sillä puhelimessani on liian vähän virtaa.
Ihan viisastahan moinen varovaisuus on, mutta ärsytti, miksei laite voinut ladata itseään virtaa kuljettavan USB:n kautta. Minulla on vain yksi nykyisellä pienellä liittimellä varustettu Nokia-laturi ja säilytän sitä työpaikalla. Kotona käytän vanhaa pöytälaturia, johon puhelimeni sattuu sopimaan. Irrotin puhelimen koneesta ja laitoin sen lataantumaan puoleksi tunniksi.
Tämän jälkeen päivitys eteni. Ensimmäisellä kerralla tiedoston haku keskeytyi, ja ohjelma oli käynnistettävä uudelleen, mutta toisella yrittämällä se toimi. Lopulta parin tunnin puuhailun (ml. akun latautumisen odotus) jälkeen olin onnistunut tyhjentämään puhelimeni ja päivittämään sen firmwaren.
Varmuuskopion palauttaminen onnistui kivuttomasti, ja onneksi asetuksiin sisältyi myös valtaosa asennetuista ohjelmista. Push-mail-ohjelmaa sain yrittää asentaa uudestaan useamman kerran ennen kuin se alkoi jälleen toimia, mutta onnistui sekin lopulta.
Itse järjestelmä toimii hieman aiempaa paremmin: muisti ei lopu heti, vaan kykenen pitämään auki yhtä aikaa Operaa, Gmailia ja Widsetsiä. Tähän mennessä myöskään päälikannen painikkeet eivät ole lakanneet toimimasta satunnaisesti. Mainiota.
Tilasta toiseen siirtyminen on edelleen jokseenkin kankeaa, sillä näkymän osaset piirtyvät esiin hieman välkkyen ja sekalaisesti. Tukea ajastetuille herätyksille tai käyttöliittymältään järkevälle musiikkisoittimelle ei tämäkään päivitys tarjonnut. Kuulemma organisaatiomuutoksen myötä on lupa olettaa, että E-laitteita ei enää välttämättä tehtäisi N:iä huonommiksi. Toivotaan näin.
[Jotta jokin tasapuolisuus säilyisi, todettakoon, että minua ärsyttää suunnattomasti, kuinka Apple rahastaa tuoreimmasta iPod touch -päivityksestä 20 dollaria. Olkoot kuinka hölmöjä tahansa yhdysvaltalaiset kirjanpitolait, niin tuo on jo röyhkeää. En tiedä vielä, onko täkäläinen hinta 20 euroa, mutta pahaa pelkään. Luulin ensin, että hinta koski vain sinänsä melko tarpeettomia viittä ohjelmaa, mutta näemmä webclippien tallentaminen ja etusivunäkymän muokkaaminenkin ovat maksullisia päivityksiä.]
Ennakoimaton tekstinsyöttö
Monday, January 14th, 2008Minä haluaisin käyttää ennakoivaa tekstinsyöttöä kännykässäni, mutta välillä se toimii niin huonosti, että olen kahden vaiheilla. Tämä koskee Nokian S60-mallini toteutusta.
Kumituspainikkeen painaminen yhden kerran ei ainoastaan poista viimeisintä kirjoittamaani merkkiä, kuten olettaisi, vaan sotkee jäljelle jäävä sanan satunnaiseksi arvaukseksi.
Eri sanavaihtoehtoja ei näytetä missään, vaikka näytöllä olisi tilaa, vaan listaa saa kelata ympäri arvuutelleen, löytyykö haluttu sana kirjastosta lainkaan ja toivoen, ettei mene ohi.
Tunnistetun sanan keskelle ei voi tehdä muutosta, vaikka tarve olisi, vaan on pakko pyyhkiä koko sana muutokseen asti ja kirjoittaa siitä lähtien uudestaan.
Ylipäänsä on melkoinen kognitiivinen suoritus pilkkoa sanat mielessään sellaisiksi osasiksi, joita uskoo tunnistimen ymmärtävän.
Sanojen lisääminen sanastoon ei ole mitenkään triviaalia. Koska en löytänyt moista toimintoa, oletin sen automaattiseksi, mutta ei se ollutkaan.
Selvitin sen vasta tätä merkintää varten. Jos sanaa ei löydy sanastosta tähtinappia painelemalla, ja valikoima ehtii mennä kerran ympäri, näytön vasemman alakulman toiminto muuttuu muotoon Kirjoita. Tämän jälkeen saa muokata sanan perinteiselle multitapilla haluamakseen ja tallentaa sanastoon.
Jos sen sijaan koostaa sanansa palasista tai kirjain kirjaimelta T9-tilasta poistumatta, kuten olen tavannut tehdä, tämä ei toimi. Vaikka valmiin sanan voi valita kerralla, sitä ei voi suoraan tallentaa. Valitsemalla sanan niin, että se tulee kokonaan alleviivatuksi ja painamalla tämän jälkeen tähtipainiketta, saa hyvällä tuurilla vaihtoehdoksi Kirjoita-tekstin ruudun alalaitaan, ja sanan voi tallentaa kahdella painalluksella. Huonolla tuurilla sanastossa on jo olemassa samoilla painikkeilla luotava toinen sana, jolloin juuri vaivalla kirjoittamani oma sanani korvautuu tällä ja joudun aloittamaan alusta.
Saattaisin olla taipuvaisempi vaihtamaan multitapiin kesken kirjoittamisen, mutta Nokiassa T9/multitap-valinta on yhdistetty samaan painikkeeseen kuin isojen ja pienten kirjainteen säätäminen. Näin nappia saa hakata neljä kertaa edestakaisin vaihtaessaan ja päädyn mieluummin kirjoittamaan kirjain kerrallaan T9:llä. Moodeja vaihtava risuaita on myös hankalasti painettavissa, jos puhelinta käyttää yhdellä kädellä.
Vanhassa Benefonissani numero 1 vaihtoi multitapin ja T9:n välillä. Se toimi hyvin. Ja kaikkialla, ympäri puhelinta.
Puhelin ei osaa edes yleisimpiä lyhenteitä, vaan aloittaa jokaisen jne.:n jälkeen seuraavan sanan isolla alkukirjaimella.
Aiempi Motorolani käytti tekstinsyöttömallia, joka muistutti verkkoselaimen täydentyvää osoitepalkkia. Siinä ei tarvinnut kirjoittaa koko sanaa, vaan alku riitti. Toteutuksessa oli omat ongelmansa, mutta on outoa, ettei tuota lähestymistapaa suosita enempää. Paitsi iPhonessa, tietenkin.
Kuvakaappauksia
Friday, January 11th, 2008Muutama puolihupsu kuvakaappaus välikevennykseksi.
Lehtien kerrottua Novatorin muuttaneen vaatimuksiaan suuntasin yhtiön sivuille lisätietoa saadakseni. Ei sieltä mitään löytynyt enkä varsinaisesti ymmärtänyt, olisiko tuon navigaatiovirityksen kuulunut toimia jotenkin.
Lohdullista sentään nähdä, että yhtiöllä on melkein numerojärjestys hallussa. Hyvissä käsissä olemme.
[Ei sillä, minä olen ihan puolueeton enkä kehota ketään millään muotoa käytettävyydestä piittaavaa kurkistamaan myöskään elisa.netiin.]
Katselin myös presidenttiehdokkaiden sivuja. Minusta Obaman sivut näyttävät hyvältä – nyt kun kynnysmattosivu on poistettu. Yleensä presidenttisivuilla on vain kolme väriä: punainen, sininen ja valkoinen. Tällä kertaa mukaan on päätynyt ripaus ruskeaa, ja sehän on vain piristävää.
Clintonin sivuillakin kävin. Aloin kirjoittaa sukunimeä Googleen. Näemmä Bill on yhä the man.
Sikäli mielenkiintoista, että billclinton.com ei näytä olevan hänen omassa hallussaan. No, sen verran Bill sentään seuraa aikaansa, että kirjoittaa Twitteriin.
Hillaryn sivuilla oli tällainen valikko enkä pitäisi sitä parhaana esimerkkinä viiden asian esittämisestä.
Onneksi suomalaisissa vaaleissa ihmisillä ei sentään ole tapana soittaa toisilleen vain sanomansa levittämiseksi.
Ja onneksi meillä on Youtube. Viime vaaleissa videomateriaalia oli jo hyvin saatavilla, mutta tällä kertaa se löytyy kaikki yhdestä paikasta ja ilman formaattiongelmia.
Tällaisen viestin sain, kylläkin ihan pyydettynä. (Numero on muutettu.)
Hei!
Käyttäjätunnuksesi on: 4882640154(Huomioi isot ja pienet kirjaimet!)
Kirjaudu sisään osoitteessa www.finnair.fi
Ystävällisin terveisin
Finnair
Tähän nyt ei liity mitään kuvaa, mutta kyllä, Guitar Hero III:n Windows-versio tosiaan kytkee kitaran pois käytöstä ja olettaa, että pelaaja haluaa pelata näppäimistöllä, jos introvideon erehtyy ohittamaan enteriä painamalla.
Using Songs with the Alarm Clock Function of iPhone & iPod touch
Wednesday, January 2nd, 2008Maybe my new year’s resolution could be to try and write in English every now and then. Besides, I believe this might be interesting for the English-speaking audience as well. I noticed that with certain iPod speakers one is able to use actual songs as alarm tones instead of the normal beeping sounds.
Coupled with a dockable speaker set, my old iPod nano was a handy alarm clock, letting me wake up to music of my liking. As always, there were some gripes: the songs could not be selected freely, as only pre-made playlists were allowed. On-the-go playlists weren’t available either, so one had to plug the player to the computer to select the songs, which was rather tedious to do when going to sleep.
Until some firmware version, it was also common that the iPod started playing automatically in the morning even when it had been forgotten in a pocket somewhere, hence draining the battery and messing up the playcounts. I’m not sure but I believe that after an update it only started playing when there were headphones or a speaker attached to it, which mostly solved the problem.
My new iPod touch is different. It only lets me use irritating beeps as alarm tone. When played through the internal speaker, the volume is so low it hardly wakes anyone up. When the iPod is connected to speakers with the dock connector, the sound is played through the speakers but is irritating, nevertheless. Having googled around, I found out that I’m not the only one with the problem.
I discovered by accident a method which lets me use the songs as alarm tones but this likely only works with certain iPod speakers. I have a Logitech mm50 speaker set (actually Logicool because I bought it from Japan) which wakes up automatically when the iPod is set to play and also pauses the iPod when the speaker is turned off.
The trick is first to set the alarm as usual. Then set the iPod to play the wanted song and dock it to the speakers. Now, turn off the speakers. When the time of the alarm comes, the iPod wakes up and resumes playing, hence waking up the speakers – and hopefully the user, too.
You mileage may wary, I haven’t been able to test this with other speakers yet. As far as I know, iPhones are plagued with the same limitation and likely benefit from the solution, too.
YTV:n Reittiopas-WidSets-Widget
Tuesday, January 1st, 2008Kokeilin ensimmäistä kertaa WidSets-palvelua joskus loppukeväästä, mutta se toimi liian takkuisesti vanhalla epä-älypuhelimellani ja GPRS-yhteyksillä. Saatuani käyttööni modernimman puhelimen ajattelin kokeilla uudestaan, mutta en muistanut enää käyttäjätunnustani. Verkkosivujen Olen unohtanut salasanani -toiminto vaati sittenkin sekä käyttäjätunnuksen että sähköpostiosoitteen tietämistä. Enkä edes ollut unohtanut salasanaani, vaan tunnukseni. Se oli oletettavasti lähetetty tekstiviestinä edelliseen puhelimeeni, mutta sen paremmin numero kuin luurikaan ei ollut enää käytössä, joten en saanut tunnustani selville mistään.
Minun nähdäkseni vakiintunut hyvä käytäntö on, että jos palvelu käyttää erillistä käyttäjänimeä sähköpostiosoitteen lisäksi, uuden salasanan tilaamiseen riittää kumman tahansa muistaminen. Näemmä purnasin samasta aiemminkin.
Kunnon kuluttajan tavoin kapinoin joulukuulle asti ennen kuin loin uuden käyttäjän palveluun. Nopeammalla yhteydellä ja nykyaikaisemmalla puhelimella (Nokia E65) palvelu toimi varsin sujuvasti. Paitsi että sitä käynnistäessäni sain useimmiten ilmoituksen, että muisti on lopussa. Samassa yhteydessä puhelin sammutti selaimeni ja Gmailini, muttei siltikään välttämättä onnistunut käynnistämään WidSetsiä ennen kuin olin käynnistänyt puhelimen uudelleen.
Wigteteistä lupaavimmaksi osoittautui Reittiopas. Se on monilta osin sitä, mitä YTV:n oman mobiilireittioppaan pitäisi olla. Mukana on sittenkin pari käyttöä haittaavaa omituisuutta. Valitettavasti kuvakaappauksien ottaminen puhelimesta vaikuttaa niin vaivalloiselta, etten ala nyt yrittää sitä.
Alkunäkymä on yksinkertainen. Käyttäjä saa valita lähtöpaikkansa ja määränpäänsä ja painaa suoraan Hae. Ajankohta- ja päivämäärävalinnat ovat vasta napin alla, sillä useimmiten käyttäjä haluaa hakea reitin saman tien. Tämä on viisasta.
Kun tekstikenttää klikkaa keskinapillaan, aukeaa kenties hieman yllättäen lista tallennetuista paikoista. On mainiota, että palvelu muistaa, mitä paikkoja on aiemmin käytetty, sillä kirjoittaminen puhelimella on kovin vaivalloista. On tosin lievästi hämmentävää, että valikon avaava elementti näyttää ulkoisesti tavanomaiselta tekstikentältä. [Korjaus: kenttä ei näytäkään oikeasti tuolta kuin kuvassa. Varsinaisesti se näyttää combo boxilta, mutta toimii kuin ponnahdusvalikko.]
Jos paikkaa ei vielä listasta löydy, listan viimeinen kohta antaa syöttää uuden paikan. Hetken käytön jälkeen minulle on kertynyt jo toistakymmentä paikkaa, jolloin listan loppuun vierittäminen on hieman vaivalloista. Olisi varmaankin parempi, jos listan loppuun pääsisi painamalla listan alussa ylöspäin tai jos uuden kohteen lisääminen olisi listan ylimpänä vaihtoehtona.
Uuden kohteen syöttämisen jälkeen palvelu etsii sen tietokannasta ja näyttää mahdolliset eri kaupunkien samannimiset kohteet. YTV:n hölmöilyä pysäkkien ja paikkojen välillä ei harrasteta. Tämä näkymä on hieman hämmentävä, sillä vaikuttaa, että ainoa mahdollinen painike on oikea soft key, jonka selite on Takaisin. Tämän painaminen johtaa kuitenkin paikan lisäämisen peruuttamiseen. Oikea vaihtoehto on painaa keskipainiketta, mutta tällä ei ole selitettä.
Ehkä tuon huomaamattomuus on vain omaa outouttani, eikä Nokia harrasta keskipainikkeen selitteitä yleisemminkään. WidSets-ohjelma itse niitä tosin käyttää.
Kaikkiaan tuntuu, että joskus olisi mukavaa, että reittiä voisi etsiä ilman kohteen tallentamista.
Reitin hakemisen jälkeen saa eteensä listauksen muutamasta seuraavasta vaihtoehdosta. Tässä näkymässä on pienoisena häiritsevyytenä, että ennen kellonaikaa kerrotaan päivämäärä, joka tuskin on kovin kiinnostava tieto, jos kuitenkin ollaan lähdössä liikkeelle pikapuoliin. Pahemmaksi asian tekee, että päivämäärä on ilmaistu väärin ilman järjestysnumeron pistettä kuukauden perässä. Kun hain reittiä joulukuun 18. päivänä neljän maissa, ja puhelimessani luki 18.12, tulkitsin tuon tarkoittavat 12 minuuttia yli kuutta ja ihmettelin, eikö busseja todella kulje pariin tuntiin.
Haluamansa reitin voi valita ja sitä voi katsoa vaihe vaiheelta liikkumalla vasemmalta oikealle. Tämä toimii oikein kivasti. Harmittaa ainoastaan, että palvelu ei mahdollista pääsyä karttanäkymään.
Pienoinen ongelma on myös, että reittivaihtoehdot listaavassa näkymässä on hieman epäselvää, mikä reitti on valittuna. Valittuja ja valitsemattomia reittejä ilmaistaan värjäämällä reittien painike kirkkaan vihreäksi tai kirkkaan siniseksi enkä osaa sanoa (enkä muista nytkään ulkoa), kumpi tarkoittaa kumpaa. Koska näytölle ei mahdu yhtä aikaa monia reittejä ei voi helposti sanoa, että yksi näyttää erilaiselta kuin muut.
Vielä viimeinen asia, jota kaipaisin, on YTV:n versiosta tuttu Myöhemmin-painike. Nyt myöhempiä reittejä hakiakseen joutuu tekemään uuden haun ja syöttämään lähtöpaikan ja määränpään uudestaan.
Kaikkiaan widgetti on kovin lupaava ja helpottaa elämääni, ja toivon, että sitä voitaisiin kehittää vielä inauksen paremmaksi. Hienoa olisi myös, jos sen voisi avata suoraan selaimessa ilman muistisyöpön WidSets-sovelluksen käynnistämistä.
