Normanin hengessä vuorossa muutama haasteellinen hana.
Tämä on Helsingin La Famiglia -ravintolasta. Ensinäkemällä kuvittelisi, että hana toimii automaattisesti, sillä minkäänmoista säädintä ei ole näkyvissä.
Peilin alle kurkistaessaan huomaa, kuinka hana todellisuudessa toimii.
Seuraava vaikea hana tuli vastaan Hervannassa. Samoilla seuduilla kuin viime syksynä kommentoimani hissin ohjauspaneeli ja omituinen lukkohela. Tamperelaiset lienevät keskimääräistä älykkäämpiä, kun selviävät näistä arjen haasteista.
Keksikääpä, mistä veden saa säädettyä virtaamaan suihkusta. Minä en keksinyt, vaan jouduin pyytämään asukkaalta apua.
Alas kumartamalla silmiin osuu nuolisymboli, ja toden totta: suukappaletta voi liikuttaa ylös ja alas.
Loppukevennyksenä vielä klassikko-design suoraan Berliinistä. Kylmää ja kuumaa kätevästi.
Vastaavaan kuin tuo hervantalaishana törmään nykyisin jatkuvasti omassa suihkussani Kalliossa. Tajusin sen logiikan kyllä heti ensimmäisellä suihkukerralla jonkin aikaa ihmeteltyäni. Seuraavana päivänä vuokraisäntä soittaessaan kysyi, osasinko käyttää suihkua, joten pääsin kertomaan, että homma onnistui.
Taannoin käväisin Scandic Mikonkentän aulan vessassa. Siellä on ylitehokkaat liikkeentunnistimet, vedet valuivat heti, kun ohi kävelin. Ja sitten toisaalla ne eivät toimi lainkaan. Tai toimivat silloin, kun heittää lavuaariin käsilaukun. Huoh.
Niin, näkökulma tosiaan vaikuttaa tuon suihkun toimivuuteen. Ylempää sen toimintalogiikan keksiminen on vaikeampaa.
Olen myös useasti laskenut käsistäni jotain junan vessan lavuaariin, jolloin liiketunnistin pitää huolta, että kantamukseni kastuu.